vFIN TVA Meride's Step By Step

Otsikko sen kertoo elikkäs meidän Hugopojasta tuli nyt vTVA ja kylläpä tämä nyt mieltä lämmittää enemmän kuin paljon! Puolen vuoden treenitauosta oli hyötyä tosi paljon, vire oli ihan mieletön ja nyt oli sitä tekemisen meininkiä! Käytiin kahdessa EVL kokeessa, ensimmäisestä tuli 1. tulos 284 pisteellä, josta olin tosi tyytyväinen, mutta sijoitus oli "vasta" 5. (40. koirasta!!), joten KP jäi puuttumaan, joka tarvitaan valioitumiseen. Noh, pari viikkoa tuosta kokeesta mentiin sitten seuraavaan ja mitä Hugo teki - voitti EVL:n täysillä pisteillä eli sieltä tuli hienot 300 pistettä!! Aivan mahtavaa, upeeta, loistavaa. Kyllä on onni omistaa näin upea ja monipuolinen käyttönulikka, parempaa saa etsiä. Vaikka minullakin on koiria ollut enemminkin niin kyllä Hugo nousee ylitse muiden, tässä on vaan sitä jotain. Minun pieni Hugonius ♥

Mutta jotta tottakai me nyt muistetaan Jeck myös, koska tänkin miehen treenitauko tokon saralta teki tositositosi hyvää! Käytiin Jeckin kanssa samoissa kisoissa kuin Hugonkin kanssa, tosin voittajaluokassa, mutta tulos oli vähintään yhtä hyvä; molemmista kisoista 1. palkinto ja menolippu kohti erikoisvoittajaluokkaa! Ihan mieletöntä! On ne niin mahtavia miehiä, kyllä tässä saa miettiä, että mitä sitä on tehnyt ansaitakseen kaksi tajutonta tykkiä, jotka ovat myös ihania perhekoiria ja välillä varsin uroksia.

Harmittaa vaan niin paljon, että ei tullut otettua F-pentueesta itselle kasvamaan malinoisia, ois niin hienoa saada Hugon lapsonen. Oon jopa miettinyt, että jos löytyisin joku kiva narttu niin Hugoa voisi käyttää vielä jalostukseen ja pienen pentueen teettää ja jättää itselle yksi uros kasvamaan. Tai narttu, mutta ehkä tällä hetkellä minun hermot kestävät paremmin uroksen tyhmyyttä kuin nartun Narttuimaisuutta (kyllä, isolla N:llä), jota Hipalla on jo tarpeeksi. Katsellaan ja mietitään..

Lahjattomat treenaa

.. vai miten se meni.

Noo, eipä me toki tätä allekirjoiteta. Me ei olla treenitty paljoa (ja mentiin fiksuina sitten kokeisiin....) ja feilattiin sitten BH-kokeet ja paimennukset perusrata. Hohhoi, ei pitäis luottaa noihin sananlaskuihin vai mitä ne nyt onkaan.

Käytiin Hokin ja Hipan kanssa yrittämässä BH-koetta, leikiksihän se meni! :D Hippa päätti laittaa lähinnä leikiksi koko homman, kaikki liikkeet oli ihan kamalia ja paikkamakuussa toki pysyi.. not. Eipä sillä sitten lähdetä kokeilemaan edes kaupunkiosuutta. Hokki teki oikeesti nätisti kaiken, mutta auta armias, kun paikkamakuusta karkas uroskoira sen luokse ja siinä se rähinöinti alkoi. Siinä meni meidän koe, koska Hokki päätti, että hän ei enää tee vaan sen mielestä nyt pitää ärrätä ja purrata sille urokselle - ja vähän kaikille. Sanoin itse tuomarille, että kiitos hei, nyt tää koira lähtee niskaperseotteella (ei nyt kirjaimellisesti, mutta siis) autoon.
Sitten käytiin paimennuksessa perusrataa kokeilemassa, Hipan kanssa vähän leikillä, mutta Hokin kanssa ihan tosissaan. Ja mites kävi, Hippa pääsi läpi, mutta Hokki ei :-D Ei ole todellista, meidän Hippuska muka paimentamassa! Tyttö kyllä rakasti sitä vaikka se näytti kaikelta muulta kuin paimentamiselta, mutta pojot riitti hyväksyttyyn suoritukseen! Hokillakin meni hienosti, mutta eiköhän poika käynyt niin kierroksilla, että yritti sitten tarrata koko ajan lampaita. Hermostuin itsekin siitä, koira paineistu lisää ja loppua tuskin tarvitsee selittää. Sama juttu kuin käyttäytymiskokeessa, sanoin tuomarille heippa, mä vien tän koiran niskaperseotteella autoon.

Että sellasta meidän kahdella hoopolla :) Mutta ei me tätä jakseta sen vakavemmin ottaa, treenitään sen verta kun jaksetaan.

Kyllä ne kotona osaa!

Blogin avaus

Innostus tuli tännekin, joten tehtiinpä mekin hulttiot blogi, jossa ihmiset voi seurailla meidän menoa - jos sitä menoa joskus edes olisi!

Elikkästä. Palailin tosiaan vasta takaisin virtuaalijuttujen pariin, sellainen 3 kuukauden tauko teki oikeesti hyvää! Siinä ajassa sain vähän näitä asioita mietittyä ja, että jaksanko oikeesti tätä hommaa enää.. ja toki jaksan! Nyt palailin käyttölinjaisten malinoisien kanssa, mutta kuten huomata saattaa, on Hulttioon eksynyt myös pari muun rotuista menijää. Vanhana äijänä mukana pysyi Merides Step By Step eli Hugo sekä meidän nuori mies Jeck von der Saalbach-Schloss eli Jeck.
Johannalta (kennel Lasimeren) meille muutti Johannan kasvatti bordercollieuros Lasimeren Hóng, tutummin Hokki. Hokki on aivan ihana koira, mahtavaa vastapainoa meidän mali- ja sakuherroille!
Lisäksi meille muutti Belgiasta malinuaatyttönen nimeltänsä Hippa, virallisemmin Scharf Artistisch Einstellung.
Tällä kokoonpanolla mennään, mutta haaveena olisi saada malinoisuros vielä jengiin mukaan, sillä Hugolla alkaa jo kovin tassu painaa, mutta kyllä se ihmeen kaupalla tassu nousee ripeämmin, kun päästään purukentälle ;) Että Hugon kanssa purraan sitten maalimiestä sen minkä jaksetaan ja Hugohan kyllä jaksaa!

Me ollaan hirmuisen laiskoja (tai siis allekirjoittanut on..) ja tuntuu, että me junnataan samassa kohtaan eikä mennä kisoihin! En tiedä, nyt on tullut sellainen hirrrmuisen iso rima, josta on vaikea päästä yli eikä sinne kisoihin tule vain lähdettyä vaikka tiedän, että varsinkin Hugon kanssa olisi tosi kiva käydä suojelukokeissa, koska se on se homma minkä jätkä osaa. Lisäksi tokoa pitäis käydä kokeilemassa erikoisvoittajaluokassa, koska minä tiedän, että on ihan realistinen tavoite saada Hugolle se valionarvo sieltä, mutta kun.. seliseliseli. Ehkä me kuitenkin jonain päivänä pidetään kakkukahvit, kun saadaan Hugosta TVA. Muut vesselit saavat meillä vielä reeniä muuten vaan ja katellaan niitä kisoja hippasen myöhemmin, toki me voitais Hipan ja Hokin kanssa lähteä kokeilemaan BH-koetta ja tokon alokasluokkaa, mutta katsellaan miten aika riittää.. :)